Villakoira on tunnettu ”helppona” koirarotuna. Se on yleensä helppo kouluttaa, ystävällinen, helposti sosialisoitava eikä vahvaa metsästys- tai vahtiviettiä useimmiten ole. Mutta koska mikään koirarotu ei ole täydellinen, on myös villakoirilla omat taipumuksensa tiettyyn ongelmakäytökseen. Tässä artikkelissa käydään tätä läpi omasta kokemuksestani villakoira Theon kanssa, sekä muiden tuntemieni viilakoiranomistajien ja netin keskustelupalstojen kokemusten kautta.
Yksinolo- ja eroahdistusongelmat
Villakoirat kiintyvät omistajaansa ja perheeseensä syvästi. En omasta kokemuksestani kuvailisi villakoiraa ”itsenäisenä” koirarotuna. Villakoira seuraa sinua usein kaikkialle, minne annat sen seurata, jopa suihkuun!
Tämä syvä kiintymys ja tietynlainen riippuvuus omista ihmisistä altistaa sen valitettavasti yksinolo- ja eroahdistusongelmille, ja tästä syystä kyseisen ongelmakäytöksen ehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota (lue esimerkiksi: Pentu yksin kotona – Vinkit onnistuneeseen yksinoloharjoitteluun).
Reaktiivisuus ja haukkuherkkyys
Etenkin pienemmät villakoirat tunnetaan haukkuherkkyydestään. Villakoirat tykkäävät ilmoittaa, jos kuulevat, näkevät tai haistavat jotain innostavaa tai pelottavaa. Tämä voi myös pahimmillaan kehittyä reaktiivisuudeksi ympäristön ääniä, koiria, ihmisiä tai kulkuneuvoja kohtaan.
On vahvasti myös omistajasta kiinni, tekeekö haukkumisesta koiralle kannattavaa vai ei. Jos haukkumisesta saa aina esimerkiksi omistajan huomiota, tietysti käytös tulee jatkumaan. Isossa omakotitalossa maalla haukkuminen ei välttämättä haittaa, mutta kerrostalokaksiossa räksyttävä koira voi johtaa jopa häätöön.
Lue seuraavaksi: Saako koira haukkua?
Hyppiminen
Kaikki tapaamani villakoirat ovat ”pomppivia”, eli nauttivat ihmisiä ja muita koiria kohti hyppimisestä takajaloillaan. Uskon tämän olevan vahvasti rodulle ja villakoiran ruumiinrakenteelle ominaista. Tavallaan hyppiminen voi olla osoitus villakoiran erittäin terveestä ruumiinrakenteesta ja ketteryydestä, monille koiraroduille tämä ei olisi edes fyysisesti mahdollista. Vaikka villakoira on useimmiten kevyt eikä todennäköisesti aiheuta hypyillään vahinkoa, voidaan käytöstä pitää silti ongelmallisena. Hyppiminen voi altistaa koiran ensinnäkin loukkaantumiselle, ja toiseksi se voi säikäyttää tai häiritä esimerkiksi vieraita.
Toki kaikki käytös, kuten myös hyppiminen, on omistajan asettamista rajoista riippuvaista. Omalla kohdallamme olemme tavallaan hyväksyneet hyppimisen niin vahvaksi villakoirapiirteeksi, ettemme enää juuri häiriinny siitä. Theo on lisäksi niin kevyt, että hyppiminen on meistä ennemminkin suloista kuin ongelmallista, mutta vaikeuksia toki aiheutuu aina kun joku haluaa vaikkapa moikata Theoa.
Suun ja hampaiden käyttäminen
Kuten artikkelin ensimmäisestä kuvasta näkee, tiikeri-Theo tykkää myös tutkia maailmaa ja leikkiä käyttämällä suuta ja välillä myös hampaita. Tämä on huono tapa, joka Theolla on jäänyt pentuajoista päälle. Käytös ei tietenkään ole vihamielistä, ja koirille on luontaista haluta maistella ja pureskella asioita. Teimme Theon kanssa sen virheen, että annoimme positiivista huomiota leikin aikana kun Theo esimerkiksi nuoli ihmisen kättä tai yritti hassusti purra hihaa, ja tämä on sitten tietysti jatkunut aikuisuuteen asti. Theo innostuu erityisesti roikkuvista koruista, kuten kuvasta näkyy 😀
Tällainen suun käyttäminen, englanniksi ”mouthing”, on tapa joka voi jäädä päälle minkä tahansa koirarodun edustajalle, mutta muillakin tuntemillani villakoirilla olen tähän samaan ilmiöön törmännyt. Suun ja hampaiden käyttöön kannattaa siis kiinnittää pentuna erityistä huomiota koulutuksessa.
Arkuus ja vihamielisyys esimerkiksi muita koiria kohtaan
Eläinlääkäriystäväni on vahvistanut, että villakoirilla esiintyy hänen havaintojensa perusteella jonkin verran arkuutta ja vihamielisyyttä etenkin tuntemattomia ihmisiä ja koiria kohtaan. Tämä voi olla seurausta esimerkiksi jalostusvalinnoista, ja tämä on yksi syy, miksi kehotan aina hankkimaan koiran vastuulliselta kasvattajalta ja tiedustelemaan tarkkaan koiran vanhempien luonteista. Arka ja luonteeltaan pelokas villakoira voi elää hyvin stressaantuneen elämän ja aiheuttaa omistajilleen monenlaisia vaikeuksia. Kuten lähes kaikki muukin ongelmakäytös, on tämäkin onneksi mahdollista koulutuksen ja sosiaalistamisen avulla parantaa edes vähän.
Katso tästä kaikki artikkelit sosiaalistamiseen liittyen!
Huomioithan:
Blogin kirjoittaja on tavallinen koiranomistaja, joka haluaa jakaa omia kokemuksiaan, arkielämänsä ilonaiheita ja haasteita, sekä käytännön vinkkejä villakoiran kanssa elämiseen.
Kirjoittaja ei ole koirankasvattaja, eikä eläinlääketieteen tai koirankoulutuksen asiantuntija. Muistathan aina kääntyä ammattilaisten puoleen, mikäli koirasi kohtaa terveys- tai käyttäytymisongelmia. <3
